SuomiMikä on uhka, jos yritys ei perusta sisäistä raportointitoimistoa?
Nowe przepisy dotyczące zarządzania lanceurs d'alerte indeholder flere bestemmelser for virksomheden, for exempel om at etablere og vedligeholde et internt kontrolpunkt. Pokud organizacja przestrzega tych standardów, jest ona upoważniona do korzystania z rozwiązania straffeloven.
Mistä rikkomuksista on säädetty seuraamuksia?
On tavallista, että lakeihin, joilla asetetaan kansalaisille velvoitteita, liittyy seuraamuksia. Tällä pyritään varmistamaan lain noudattaminen. Hallituksen luonnoksessa ilmiantajien suojelua koskevaksi laiksi säädetään seuraamuksista viidestä eri lainrikkomuksesta:
Jos yritysjohto ei perusta sisäistä raportointitoimistoa tai pidä sitä toiminnassaan, toimivaltainen viranomainen voi määrätä enintään kahdenkymmenentuhannen euron sakon. Tämä koskee luonnollisesti vain yrityksiä, joita laki velvoittaa perustamaan sisäisen raportointitoimiston. On huomattava, että velvollisuus perustaa ja ylläpitää raportointitoimisto alkaa yleensä lain voimaantulosta. Ainoastaan yrityksille, joissa on enintään 249 työntekijää, on annettu 17. joulukuuta 2023 määräaika raportointitoimiston perustamiselle.
Loput sakot koskevat ilmoitusten vastaanottamista ja käsittelyä. Jos ilmoituksen toimittaminen on jo estetty, voidaan harkita jopa sadantuhannen euron sakkoa. Tämä koskee myös tilannetta, jossa ilmoitus on vastaanotettu, mutta jatkoyhteydenpito ilmoituksen tekijään on keskeytetty. Samaa seuraamusta sovelletaan, jos työnantaja ryhtyy vastatoimiin ilmiantajaa vastaan, esimerkiksi jos hänet irtisanotaan ilmoituksen johdosta. Tällöin yritykselle aiheutuu myös lisäkustannuksia. Jos vastatoimien kieltoa rikotaan, asianomaisella ilmiantajalla on oikeus vahingonkorvaukseen. Yrityksen on myös osoitettava oikeudessa, että haitallinen toimenpide ei liity ilmiantoon, eli että kyseessä ei ole kosto. Vaikka yritys yrittäisi vain estää ilmoituksen tekemisen, estää yhteydenpidon tai toteuttaa toimenpiteitä ilmiantajan vahingoksi, voidaan määrätä samansuuruisia sakkoja.
Salassapitovelvollisuuden rikkomisesta voidaan myös määrätä sakkoja. Jos tietoja antavan henkilön henkilöllisyys paljastetaan tahallisesti tai jopa tahattomasti ilman lupaa, voidaan määrätä jopa 20 000 euron seuraamuksia.
Ilmiantajille voidaan kuitenkin määrätä myös sakkoja. Näin käy, jos he antavat väärää tietoa rikkomuksesta julkisuuteen vastoin parempaa tietoaan. Tällaisesta toiminnasta voi seurata kahdenkymmenentuhannen euron sakko. Asianomainen yritys voi myös vaatia vahingonkorvauksia.
Keitä pakotteet voivat koskea?
Sakkoja määrätään käyttäytymisestä, joka on niin sanottu hallinnollinen rikkomus. Tällaisia ovat esimerkiksi punaisen valon päin ajaminen, mutta myös edellä mainittu käyttäytyminen. Ne määrätään siis yleensä henkilölle, joka on syyllistynyt laittomaan tekoon. Esimerkeissä kuljettaja tai henkilö, joka esti ilmoituksen tekemisen.
Yritys voidaan kuitenkin asettaa syytteeseen myös työntekijöidensä tekemistä hallinnollisista rikkomuksista. Jos yritysjohto ei valvo riittävästi lain säännösten noudattamista, yritykselle voidaan myös määrätä sakkoja. Whistleblower Protection Act -lain (luonnos) tapauksessa on tällöin maksettava jopa miljoona euroa.
Yhteenveto
Yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskeva oikeudellinen kehys on muuttumassa yhä monimutkaisemmaksi. Hallituksen luonnoksessa ilmiantajien suojelua koskevaksi laiksi säädetään myös useista velvoitteista, jotka on täytettävä, sillä muutoin uhkaavat suuret sakot. Pelkkä sisäisen raportointitoimiston perustaminen ei riitä. Pikemminkin tarvitaan tiivistä yhteistyötä vastuullisten työntekijöiden kanssa, hyvää sääntöjen noudattamista sekä prosessien ja asiakirjojen luotettavaa dokumentointia, jotta mahdolliset hallinnolliset rikkomusmenettelyt voidaan välttää.