SuomiPitkä tie, osa II - Saksan lainsäädäntöprosessi
W powyższym artykule wyjaśniono, w jaki sposób należy przeprowadzać kontrolu w związku ze zmianami w przepisach, które mogą wpłynąć na proces europejski. Dyrektywa jest normą, która w pierwszej kolejności przenosi państwa członkowskie do ustawodawstwa krajowego. Na tej podstawie opracowano szereg szczegółowych procedur mających na celu ograniczenie ryzyka, które można znaleźć w Niemczech.
Toimivallan jako
Lainsäädäntöprosessin perusperiaatteet määritellään peruslaissa. Saksassa lakeja voivat säätää joko liittovaltio tai osavaltiot. Periaatteessa vain osavaltioilla on oikeus säätää lakeja. Perustuslaki sallii kuitenkin poikkeuksia. Peruslaki antaa liittovaltiolle yksinomaisen toimivallan, mikä tarkoittaa, että vain liittovaltio voi säätää lakeja tietyillä elämänalueilla tai kilpailevia toimivaltuuksia. Kilpaileva lainsäädäntö tarkoittaa sitä, että osavaltiot voivat toimia vain, jos liittovaltio ei ole käyttänyt lainsäädäntövaltaansa.
Sääntelyä edellyttävät asiat koskevat usein useita toimivaltuuksia. Tällaisissa tapauksissa joko liitto tai maa joutuu vastaamaan koko lainsäädäntöprosessistaan. Vähäiset puuttumiset ulkomaiseen toimivaltaan ovat kuitenkin sallittuja, jos ne koskevat vain sääntelyn valmistelua tai täytäntöönpanoa. Lakimiehet puhuvat tällöin liitännäistoimivallasta.
Ilmiantajien suojelua koskeva lakiluonnos koskee muun muassa työoikeutta, yritysoikeutta ja rikosoikeutta. Liittovaltion hallituksella on lainsäädäntövalta kaikilla näillä aloilla. Sen vuoksi se on vastuussa ilmiantajien suojelua koskevan lain säätämisestä.
Aloiteoikeus
Liittovaltion lainsäädäntöprosessi tapahtuu kolmen osavaltioinstituution välillä: Bundestag, Bundesrat ja liittohallitus. Toisin kuin Euroopan tasolla, kukin näistä niin sanotuista elimistä voi tehdä ehdotuksia uusiksi laeiksi. Käytännössä lakiehdotukset tulevat kuitenkin usein liittovaltion hallitukselta, koska sillä on ministeriöiden muodossa erittäin pätevä tekninen alarakenne.
Esimerkiksi luonnos ilmiantajien suojelua koskevaksi laiksi on peräisin liittovaltion oikeusministeriöstä. Jos tällainen lakiesitys on peräisin liittohallitukselta, sen on ensin toimitettava luonnos Bundesratille. Bundesrat voi sitten kommentoida luonnosta.
Ilmiantajien suojelua koskevan lain luonnos on parhaillaan tässä vaiheessa. Tyypillisesti myös asianomaiset ammattiryhmät kommentoivat lakiehdotuksen julkaisemisen jälkeen, kuten esimerkiksi Saksan asianajajaliitto, ilmiantajien suojelua koskevaa lakia. Osavaltioiden ja liittojen kommenttien määräaika on 11.5.2022.
Äänet
Tämän jälkeen liittopäivät äänestää lakiehdotuksesta. Yleensä lakiehdotus hyväksytään enemmistöllä äänestykseen osallistuneista kansanedustajista. Erityistapauksissa on kuitenkin saavutettava erityinen päätösvaltaisuus. Jos esimerkiksi peruslakia halutaan muuttaa, kahden kolmasosan kaikista kansanedustajista on äänestettävä sen puolesta.
Jos liittopäivät hyväksyy ehdotuksen, Bundesrat on otettava mukaan. Bundesrat koostuu kunkin osavaltion hallituksen valitsemista kansanedustajista. Erityistapauksissa Bundesratin on hyväksyttävä lakiesitys. Tätä menettelyä kutsutaan siksi hyväksyntämenettelyksi. Myös ilmiantajansuojalakiehdotus on tällainen menettely.
Useimmissa tapauksissa Bundesrat voi kuitenkin vastustaa Bundestagin hyväksymää lakia vain kahden viikon kuluessa. Bundestag voi puolestaan kumota tämän vastalauseen. Sen sijaan, että Bundesrat hyväksyisi tai hylkäisi lakiehdotuksen, se voi myös kutsua koolle sovittelukomitean. Tämä komitea koostuu Bundestagin ja Bundesratin jäsenistä, ja sen tehtävänä on päästä sopimukseen eri toimielinten välillä.
Täytäntöönpano
Lopuksi laki on pantava täytäntöön ja saatettava voimaan. Tästä vastaa liittopresidentti. Hänen on allekirjoitettava laki sen jälkeen, kun se on hyväksytty. Jos lainsäädäntömenettelyä ei noudateta tai jos peruslakia rikotaan ilmeisesti, hän voi kieltäytyä panemasta lakia täytäntöön. Tämän jälkeen laki julkaistaan liittovaltion virallisessa lehdessä. Saksan liittopäivien verkkosivuilla on kuitenkin tarjolla verkkoarkisto, josta voi etukäteen seurata kaikkia lakiehdotuksen parlamentaarisia vaiheita.
Laki tulee voimaan lainsäädäntöprosessin päätyttyä. Vasta siitä lähtien se tulee voimaan. Peruslaissa säädetään, että lait määrittelevät itse voimaantulopäivän. Jos tällaista säännöstä ei ole, laki tulee voimaan kahden viikon kuluttua sen julkaisemisesta liittovaltion virallisessa lehdessä.
Päätelmä
Saksan lainsäädäntömenettely on hyvin samankaltainen kuin Euroopan unionin lainsäädäntömenettely prosessin ja toimijoiden osalta. Komission, parlamentin ja ministerineuvoston muodostaman institutionaalisen kolmion sijaan liittohallitus, liittopäivät ja liittoneuvosto ovat nyt vuorovaikutuksessa keskenään. Toisin kuin Euroopan tasolla, Saksassa kaikilla kolmella toimielimellä on kuitenkin aloiteoikeus. Ilmiantajien suojelua koskeva lakiluonnos ei ole vielä edennyt äänestyksen kuumaan vaiheeseen. Ennen kaikkea Bundesratin hyväksyntä on ratkaiseva este, koska osavaltioiden hallitusten kokoonpanot poikkeavat liittohallitusta hallitsevasta liikennevalokoalitiosta.
Odmítnutí odpovědnosti
Obsah našich webových stránek je určen pouze pro obecné informační účely a nepředstavuje právní poradenství. Informace na našich webových stránkách nemohou a nemají nahradit individuální právní poradenství od právníka. Nezaručujeme, že informace na našich webových stránkách jsou správné, úplné nebo aktuální.